Opetushallitus linjasi: ei enää pikakirjoitusta!

Tänä aamuna perinteiseen tapaan tutkailin uutistarjontaa. Yksi uutinen herätti ajatuksia. Opetushallitus oli nimittäin linjannut, että käsialakirjoituksen eli kaunokirjoituksen opetus poistuu syksyllä 2016 peruskouluista.

Taito, jota en edes muistanut koulussa opiskelleeni on nyt katoamassa opetussuunnitelmista. Muistan hämärästi, että joskus peruskoulun kolmannen luokan aikana sitä taidettiin aloitella ja meille tätä myytiin tyyppikirjoituksena.

Kun oikein kaivelen muistiani, niin palaa mieleeni ala-asteen ajan vallinnut kysymys ainekirjoitustunneilta: ”saako tän tehä tikuilla vai tyypaten”, joku saattoi kysyä tekstaamisesta. En kuitenkaan muista, että tekstausta olisi edes opetettu. Ainakin itse vihasin tuota kaunon sukuista kirjoitusta ja sen muumin päätä muistuttavia S-kirjaimia. Tekstauksen opettelin ja käytin sitä aina kun mahdollista.

Se menneistä. Syy miksi olin unohtanut kaunokirjoituksen olleen koulussa opittu pakollinen taito, johtunee siitä, etten kyseistä taitoa ole käyttänyt ala-asteen jälkeen. Valehtelin. Käytinhän monta vuotta tuota taitoa allekirjoituksia kassakuitteihin raapustaessa! Sekin on jäänyt kortinlukijoiden ja pin-koodien myötä.

IT-alalla opiskellessani ja työskennellessäni olen kaiken maailman suunnitteluohjelmistoista huolimatta päätynyt siihen, että kynä ja paperi on yksi parhaista suunnitteluvälineistä myös tällä alalla. Kun suunnittelen jotain paperille, kirjoitan tekstaten. Kun kirjoitan muille suunnatun viestin, kirjoitan sen tekstaten ja jos joudun vielä taulullekin kirjoittamaan, kirjoitan myös sen tekstaten.

Oma mielipiteeni kaunon poistumisesta opetussuunnitelmasta on ”ihan jeesh”. Itse en ole kokenut sitä ikinä tarpeellisena taitona, mutta aamun Twitter keskusteluiden pohjalta ymmärrän myös miksi, jotkut käyttävät vielä kaunokirjoitusta. Perusteltuja syitä ovat mm. se on nopeampaa ja kauniimpaa kuin tekstaus tai ainakin toista näistä kerrallaan. Luentomuistiinpanojen tekeminen onnistuu paremmin kun kirjoittaa nopsaan. (nytkun mietin niin tarvitaanko kaunoa vain täyteen tungettujen kalvojen kopioimista varten?!).

Itse vihasin omaa kaunokirjoitusta, se oli enemmänkin rumakirjoitusta tai kuten meille opetettiin ”tyyppikirjoitusta”. Tyyppi se vaan kirjottelee miten kirjottelee. Itselle jos kirjoittaa niin kauno on varmasti monelle hyvä ainakin nopeuden takia. Muita en kuitenkaan pakottaisi ottamaan selvää omista rumakirjoituskoukeroistani.

Käsialakirjoituksen poistumisesta opetussuunnitelmasta huolimatta, koulut voivat edelleen sisällyttää sitä halutessaan opetukseensa.